Viime viikon lauantaina alkoi meidän lomaretki Saariselälle viikoksi nauttimaan Lapin kauniista maisemista ja raikkaasta ilmasta.
Lähdettiin ihan rennolla meiningillä sen kummemmin suunnittelematta, pääasiana rentoutuminen. Ensimmäiset päivät vietettiin rinteessä, jossa maanantaina aurinko hellikin meitä ihan koko rahan edestä. Aurinko ei kylläkään paistanut kun sen muutaman tunnin, mutta oli sitäkin kauniimpaa. Suorastaan henkeä salpaavia maisemia, siitä ylistämisestä ei meinannut tulla loppua.. Rinteet oli priimakunnossa, ehkä vähäisen laskijamääränkin takia. Kovin montaa mäkeä ei ollut auki, mutta meille riitti hyvin kun kolme päivää yhteensä lasketeltiin. Yhtenä iltana käytiin Kaunispään huipulla, johon pääsi kätevästi myös autolla katselemassa revontulia. Hetkellisesti ne valaisivat taivaan ja hiipuivat sitten taas pois.



Hiihtosuksien päällä käytiin kerran vähän ladulla kääntymässä ja testaamassa voitelut, mutta hiihto jäi sitten lyhyeen, kun tulin maanantai-iltana kipeäksi. Korkea kuume ja vatsaflunssa pakotti sitten rentoutumaan ihan huolella ja sängyn pohjalla meni pari päivää. Onneksi sieltä noustiin ja pääsin vielä laskemaan ja viimeisenä päivänä käytiin Kiilopäällä tunnelmallisessa savusaunassa ja avannossa. Kylmäkylpyläksi tätä kutsuttiin. Sauna oli suuri ja siellä oli paljon porukkaa, suurin osa ulkomaalaisia turisteja. Mielenkiintoinen kokemus sekin, istua kun sillit suolassa ja kuunnella eri kieliä ympärillä. Avantoon rohkenin kaksi kertaa, eli kaksi kertaa enemmän kun pojat, jotka nyhveröt ei kastaneet edes varpaitaan. Tähän asti olin ollut kuin koomassa, mutta avanto mukavasti piristi ja toivon että kaikki pöpöt ja taudit jäivät sinne!

Kohteena Saariselkä oli pieni ja näin sesongin ulkopuolella todella rauhallinen. Rinteet sopivat hyvin aloittelijoillekin ja hiihtolatuja löytyy vaikka kuinka, kuin myös ulkoilureittejä. Ravintoloita oli sopivasti ja hyviäkin sellaisia. Oma lemppari oli Petronella, jossa söin alkuruuaksi blinin siianmädillä ja bataattitournedoksen vuohenjuustolla kuorrutettuna ja paahdetuilla pähkinöillä. Mulla tosin vähän syömistä haittasi toi edeltänyt vatsatauti, mutta hyvää se oli siitä huolimatta. Käytiin myös savulohisopalla söpössä pikkiriikkisessä Cafe Porotuvassa, johon mahtui sisään kunnolla tungettuna vain 12 henkeä. Onneksi silloin ei ollut täyttä kun käytiin. Turistikrääsäkauppoja riitti joka sormelle, kaikissa samat rojut tietysti.


Tänä aamuna lähdettiin ajelemaan kohti Oulua, jossa vietetään vielä yksi yö hotellissa. Saa mukavasti pätkäistyä pitkää ajomatkaa ja toivon ehtiväni käymään Sannan kehumassa Pannukakkutalossa, jonka menu saa kuolan valumaan. Ajokeli näyttää ainakin hyvältä ja matkalla poiketaan vielä Haaparannassa, Nocco-varastot täyteen siis!
Mukavaa viikonloppua!
T. Sanni
P.S. Näin poroja kaks kertaa vaan auton ikkunasta. Ja lautasella.